perjantai 28. heinäkuuta 2017

Elämä on julmaa, mun on pakko instaa ;)

Moikka!

En tiedä, onko tämä nyt lopun alku vai alun loppu blogilleni, mutta avasin tosiaan pari päivää sitten vihdoin instagram-tilin.

Tämän hetkinen tunne on helpotus ja se, että instailu taitaa ollakin aika kivaa.

Toki eräs blogini tykätyimpiä ominaisuuksia (ainakin saamani palautteen muodossa) on tildamainen kielenkäyttöni eikä rakkauteni kirjoittamiseen ole minnekään kadonnut. Mä en vain ehdi toteuttaa tuota jaloa taitoa tässä blogissa ihan siten, että olisin itse tyytyväinen lopputulokseen.


Sitten tapahtui eräs toinen juttu. Menin lupaamaan (mikä hullu!) eräässä facebookin äitiryhmässä instakuvan jokaisesta työasustani tulevalla yhden jakson verran kestävällä opeurallani. Eli, jotta tiliäni seuraisivat muutkin kuin kaikenkarvaiset facebook-kaverini (anteeksi te edellämainitut, että tulette harhautetuiksi seuraamaan naisihmisen mekkomuotia ilman aavistustakaan tästä blogista), niin siirtykääpä seurailemaan toilailujani instaan. Minut löytää - yllätysyllätys - nimellä turuntilda ;)

Nyt vois melkein Antti Tuiskun kaameaa korvamatoa mukaellen

"Aijai-jaijaa mun on pakko instaa, jotta saisin..öö... pidettyä lupaukseni kunnilla?"

Ehkä ainakin opin, mitä vaatteita oikeasti kaapistani vielä tarviin (ilman imetysrealiteetteja) ja loput voi laittaa sitten kiertoon ja aloittaa zenmäisen kapselipuvustoelämän. ;)

Ei vaan! Mukavaahan tää on, että saa vihdoin käyttää hetken aikaa normaaleja vaatteita (kuten joskus aikana ennen lapsia) ja samalla piristää muutaman muunkin työpäivää :)

Iloista viikonvaihdetta kaikille!

Ps. Ja palaan sitten aina välillä tänne blogiin, jos oikeasti tuntuu siltä, että olisi vaihteeksi jotain syvällisempää sanottavaa.

tiistai 25. heinäkuuta 2017

Tilda vinkkaa: kuinka pukea hameneule

Tervehdys!

Mistä tietää tulleensa, noh jos ei vanhaksi, niin ainakin vanhemmaksi?

Ainakin siitä, että hämmentyy häissä nähdessään opiskeluaikojen tutun "vastasyntyneen" tyttären 16-vuotiaana, ja päätyy kuvailemaan tyttärensä mekkoröyhelöitä tajuttuaan silmäpussiensa olevan sitä luokkaa, ettei niistä halua muistoja. Silmälasit (, joita yleensä manailen) ovatkin muuten yhtäkkiä muuttuneet tosi hyväksi ehostuskeinoksi, jota aion hyödyntää nyt töihin palatessani. Voihan täti!


Toki keski-ikäistymiseen liittyy hyviäkin puolia: tajuaa, ettei kenkiä kannata ostaa kuin Zio:sta. Ja aivan sama vaikka täysihintaisena, jotta töissä on jalassa hyvät työvälineet (ja jotta liikkeestä pääsee nopeasti pois hoitohuoneeseen imettämään). Näillä Wondersin ballerinoilla ajattelin hoitaa sen kahdeksan viikkoa työelämäsä ennen viimeistä breikkiä ennen varsinaisia ruuhkavuosia.


Ja tässä on muutamankin teistä kaipailemat kuvat ylläni hameneuleesta. Olisi pitänyt tajuta kääntyä, että nätti niskarusettikin näkyisi, mutta huithapeli kampaukseni olisi sitten paljastunut ;)

Varmasti tällaista hieman laatikkomaista lyhyttä neuletta voi pitää pitkän paitapuseron kera housujen kanssa, mutta minä olen enemmän näitä hamenaisia. Ja jos tuossa yllä tuli hieman havaintoja rupsahtamiseen kallellaan olevasta ulkomuodosta, niin eräs kiitollisuudenkin aihe löytyy: olen kahteen holliin vieraillut imetysaikana vanhempien luona pidemmän pätkän ja molemmilla kerroilla olen laihtunut ihan selkeästi! Nyt mahdunkin vanhaan lempparinahkahameeseeni, mikä ei tullut muuten kuuloonkaan tuossa Alvarin syntymän jälkeen.

Siis mitä kummaa? Voiko toisen lapsen kohdalla menettää enemmän kiloja kuin ensimmäisen?

No, jos hoikistuminen jää väliaikaiseksi, niin täytynee ottaa ilo irti tästä hameesta sitten syksyn työrupeamalla. Ajattalinkin (näin vaatimattomasti) ainakin yrittää ottaa kuvan jokaisen työpäiväni asusta ja ladata ne instaan, sillä olen viimeisimmän puolen vuoden aikana uusinut lähes kameleonttimaisesti lähes koko garderoopin! Imetysaika -mikä ihana syy hankkia normaaleja vaatteita :D Aah, pian saan käyttööni kaikki nuo ihanat imetyskelvottomat uutuuteni!

Kohta kajahtaa insta-rintamalla ;)

torstai 20. heinäkuuta 2017

Merimasku

Moikka!

Missäs ollaan? No siellä, mihin bloginimikin yhä viittaa ;)

Halusin perheen kanssa laivoja katselemaan; erityisesti toki Alvarin takia, ja senkin uhalla, että bajamaja tai roska-auto kiinnostavat enemmän. Viikonloppuna ei nimittäin ehditä, kun on The Häät!


Isovanhemmat ehtivät kuitenkin nappaaman pojan mukaansa ennen meitä ruuhkavuosivanhempia. Onni onnettomuudessa oli, että miehen töistä meni sähköt (no en tiedä oliko siipan mielestä kovin kivaa), joten hän ehdotti, että lähdetään perään kaupungille!

 

Alvarin paattikierros oli jo ohi ennen kuin ehdimme paikalle (laivat olivat kuulema olleet ihan jees, mutta lounaspaikkamme Pippurimyllyn ikkunasta ohi vilahtelevat poliisiautot ja ambulanssit taisivat vetää pidemän korren).

Mutta olihan mulla pieni seiloriflikka mukana! Veljensä kutsuu häntä nykyään lempinimellä "Masku", joten olisko hän ollut tänään sitten "Merimasku"? :D


Hiio-hoi vaan kaikille ja illantoivotukset kera seiloritytön Marimekon vuodelta 1974!

perjantai 14. heinäkuuta 2017

Hyvässä jutussa mukana

Tervehdys!

Olette ehkä huomanneet, etten enää salaa henkilöllisyyttäni samalla tavoin kuin bloggaukseni alussa. En toki sitä myöskään huutele.

Mietin tässä nyt muutaman päivän, vinkatako tästä seuraavasta, mutta olkoon menneeksi. Hyvällä asialla ollaan :) 

Lähdin keväällä Elinan juttuun mukaan, ja päädyimme sivun verran erään suositun vauvoja vilisevän lehden sivuille. Kyseessä ei ole siis mikään blogijuttu, vaikka blogini kautta Elina varmasti bongasi minut haastateltavakseen. Kyseessä oli siis imetystaipaleeni ja siihen liittyneet runsaat kiemurat. Uteliaat voivat mennä nyt sitten salapoliisin työtä tekemään ja vinkkejä kaipaavat toivottavasti niitä nyt saavat! Blogiani pitkään lukeneille selviää tuskin mitään uutta ;)


Nyt viikonlopun viettoon!

Mukavia heinäkuun helteitä (nyt ehkä viimeinkin?)!

maanantai 10. heinäkuuta 2017

Napapaita(täti)

Moro!

Viiden pisteen kysymys: Mitä tekee kesähelteisiin "tuskastunut" imettävä täti-immeinen?


Hän hankki ensimmäisen napapaidan sitten 90-luvun ;)


Juu, kroppa ei ole kovin timmi ja masukin vähän rellottaa. Tarkoitukseni ei olekaan säikytellä teinejä Aurajoen rannoilla vaan oleilla mukavasti kotiterdellä kera tyttären.


Mutta lähden kyllä käymään myös lähi-Siwassakin jätskiasiolla, jos siltä tuntuu. Voin laittaa mieliksenne tällaisen kevyen kietaisunutunkin ylle ;)



Ps. Maailman kätevimmät kesähelleimetystopit löytyivät Gina Tricotista :)

Lempeää ja kehoarmokasta iltaa kaikille :)

sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

Tilda vinkkaa: täydellinen hameneule (alelöytönä)!

Tervehdys!

Tiedätte, että ostan suurimman osan vaatteistani käytettynä.  Välillä kuitenkin joitain tiettyjä vaatekappaleita ei vain useamman vuoden etsimisestä huolimatta tule vastaan - ei käytettynä tai uutenakaan... Siksipä, kun tarkoin harkittu ja kuviteltu vaatekappale tulee vastaan, on tarttuttava hetkeen!



Keski-Suomen turneella käväisin eräänä päivänä tutustumassa Jyväskylän aletarjontaan. On eräs liike, josta ostan tuskin koskaan täysihintaisia vaatteita, mutta hyvin usein jotain alennusmyyntien aikaan.

Your Face on casual-tyyppisen toimistopukeutujan jos nyt ei paratiisi, niin aikakin kesäkeidas (mistä näitä vertauksia nyt oikein sataa :D). En ehkä pukeutuisi kiireestä kantapäähän merkin vaatteisiin, mutta yhdistelemällä niitä vanhoihin rakkauksiin, voi saada mukiinmenevän työasun aikaiseksi.

Se, mitä olen vuosikausia metsästänyt ovat simppelit hameen kanssa pidettävät neuleet. Olen ehkä hieman kyllästynyt neuletakki & hame-yhdistelmään ja noita neuletakkeja pitäisi olla niin kauhean monen mittaisia optimaalisimman istuvuuden löytämiseksi.

Simppeli neule on helpompi - mutta vain jos mitta on oikea. Missään nimessä hameen kanssa pidettävän neuleen ei pitäisi olla lonkkaluuta pidempi, ainakaan tällaisella päärynävartaloisella. Toki tällaista lyhyttä neuletta ei sitten pidä ilman pidempää aluspaitaa mielellään housujen kanssa - siksi kutsunkin mallia nimenomaan hameneuleeksi.


Lähes heti, kun astuin tuonne Jyväskylän Your Face-liikkeeseen tein uskomattoman löydön: löysin täydellisen mittaisen eikä missään nimessä liian kinkkanan hameneulemallin ja vielä kahdessa värissä. Toisen kylmän hiekan sävyisenä ja toisen silmieni sinisenä. :)


Neuleet ovat täyspuuvillaa (materiaalipoliisi kiittää) ja ihanaa isoa silmukkaa. Jujuna neuleissa on hauska solmimisnauha niskassa. Hintaa neuleille jäi 60 prosentin alessa reilut parikymppiä (ovh 59,9 e). Ei paha!

Jos siis olet etsinyt vastaavan tyylisiä hameneuleita - hae omasi pois! Turun Skanssissa näitä näytti vielä ainakin olevan :)

Mukavaa alkavaa viikkoa!

lauantai 8. heinäkuuta 2017

Hellesään Marimekko ja uusi lempipaikka patiolla

Tervehdys!

Täällä taas, vaihteeksi kotona. Pää on sopivasti pökkyrällä viime öisestä unikoulusta nro kaksi - eihän se samassa huoneessa nukkuminen vieraisilla ihan parasta pikkuihmisen mielialalle tee - varsinkaan kun pukkaa ensimmäisiä hampaita. Nyt onkin sitten pidettävä kuri ja järjestys loppukesän ajan neidin unimaitojen suhteen. Muuten töihin palaamisesta tulee kauhiaa...


No, levottaman yön (ja ahkerien aamuisten vesileikkien) vuoksi isi ja muut rakkaat painuivat päikkäreille ja minä käytin hyödykseni tilaisuuden ja kuvailin uusinta väsäilyämme. Kuvissa lehahtelee myös räiskyvän oranssi helle-Marimekkoni (huutislöytöjä) 1970-luvun alkupuolelta. Se on oikein käypä nyt imetyskesänä, vaikka toivottavasti muuntuu vielä astetta istuvaisemmaksi tuon rupeaman jälkeen. Näissä napillisissa mekoissa rintavarustuksen kohta joutuu aina hieman tiukille.



Mutta mitäs väsäilimme? Saimme vihdoin paketista ulos jo viime kesänä hankkimani Eko-tuolin. Olin ihaillut jo useamman suven niitä, mutta Stokkan viimekesäinen kantistarjous houkutti sellaisen hankkimaan. Ihanaa! Nyt äidillä on oma kahvittelupaikka patiolla. Tänään jostain pitkin laineita kantautui jytää... Epäilen vahvasti Ruisrokkia reilun 30 kilometrin päässä ;)


Tällaista tänään! Toivottavasti tällaiset mittättömän oloisestakin postauksesta (ja vielä kauheassa täysauringonpaisteessa otetuissa kuvista) on teille pientä iloa.

Leppoisaa ja hyväunista viikonloppua kaikille, myös meille :D

tiistai 4. heinäkuuta 2017

Mekko illanhämyssä

Tervehdys!

Hiljaiseloni katkeaa tänään hetkeksi, kuopus sammui matkasänkyyn (viimein) ja taapero lähti isovanhempiensa kanssa käymään läheisellä eläinpihalla.

 

Olemme olleet jo reilun viikon kesälomareissussa kotiseudullani. Ohjelmaan on kuulunut Alvarin suuria kalasaaliita ja hurjia potkupyöräkurveja sekä sukujuhlat kotipaikan päärakennuksessa. Pitkästä aikaa tuo hiljentynyt talo oli täynnä puheensorinaa ja lasten riemunkiljahduksia.



Halusin pukeutua juhliin rennon tyylikkäästi sekä tietysti imetyskelpoisesti. Siksi nappasin mukaani viimevuotisen Marimekko-löytöni, jonka sain nyt vihdoin myös lyhennettyä sopivan mittaiseksi. Rakastan mekon veistoksellisuutta ja musta-valkoisuutta. Jotenkin huvittavaa, että viitisen vuotta sitten en varmana olisi pukeutunut näin värittömästi ja vieläpä näin väljään kaapuun! Onkohan seurausta mammautumisesta?  Vai onko tämä sitten ennemmin sellainen aikuisen naisen mekko ;)

Kiitos kovasti edelliseen postaukseen tulleista henkilökohtaisista tarinoistanne. Niitä oli ihana lukea! Vastaan niihin varmasti henkilökohtaisesti vielä jossain vaiheessa. Tällä hetkellä tämä näpyttely vanhempien koneella (ilman hiirtä, argh) on vähän hidasta, joten siirryn nauttimaan vielä hetkeksi kesäisestä Keski-Suomesta. Kuulemisiin!

Ps. Tarkoitin edellisessä postauksessa ensi sijaisesti sitä, että blogin lopullinen kuopaaminen on näillä näkymin todellisuutta vuoden päästä, ei vielä nyt. En siis pistä tätä toistaiseksi pakettiin, vaikka postaustahti hiljennee. Nautitaan nyt ensisijaisesti suloisesta suvesta!