tiistai 13. helmikuuta 2018

Rakastunut Ryti

Blogiyhteistyössä Rauman Kaupunginteatterin kanssa 

Tervehdys!

Viime perjantaina koitti eräs erittäin hartaasti odottamani päivä. Olin iät ja ajat sitten saanut ehdotuksen Rauman Kaupunginteatterilta tulla tutustumaan heidän ohjelmistoonsa kuuluvaan musiikkinäytelmään nimeltä Rakastunut Ryti.


Jos lähtökohtaisesti ajatellaan, että millaiset esitykset meikäläistä kiinnostavat, niin tieteen ja taiteen popularisointi kera musiikin on aina lähellä sydäntäni. Toki historianopettajana ilahduin henkilövalinnasta - Risto Ryti on eräs presidenttikaartimme kiehtovimmista ja mystisimmistä hahmoista, joka ansaitsee ehdottomasti hieman enemmän parrasvaloihin pääsyä.

Epäonnea oli kuitenkin matkassa, sillä ensimmäinen päivämääräbuukkauksemme kaatui isänpäivän tienoilla korvatulehduskierteeseen. Olin ajatellut viedä mieheni teatteritreffeille, ja värvännyt isovanhemmatkin mukaan lastenvahdeiksi, mutta se siitä sitten.

Nyt toistamiseenkin epäonni hiipi kannoillamme mysteerisen mahapöpön muodossa. Puolet perheestämme kaatui sen myötä, mutta minäpä vältyin (eikä tauti edelleenkään ole iskenyt). Siis matkaan!

Koska Kaislan imetys oli päättynyt, saatoin lähteä tien päälle myös ilman muuta perhettä, ja pyysinkin avecikseni hyvää ystävääni ja kollegaani toisesta koulusta. Tässä seuraakin siis kahden historianopettajan havaintoja, miten esityksessä onnistuttiin luomaan autenttinen tunnelma faktoja unohtamatta.


Jokunen sana aluksi ensivaikutelmista Rauman Kaupunginteatterin suhteen. Teatteri sijaitsee Alfredinkadulla aivan keskustan tuntumassa. Teatteri perustettiin jo vuonna 1940, mutta vuodesta 2005 se on toiminut uusissa tiloissa Kanalin varrella. Teatterissa on nouseva 174 paikkainen katsomo, mutta tunnelma on varsin intiimi. Myös lämpiö ja kahvilatilat ovat sympaattiset - kyseessä on siis ammattiteatteri pikkukaupungin kotoisalla tunnelmalla.


Allekirjoittanut oli tietysti innoissaan siitä, että pääsi pitkästä aikaa ihmisten ilmoille kolttua ulkoiluttamaan. Löysin tässä taannoin kotimaisen 1970-luvun jerseymekon, joka mielikuvissani oli täydellinen teatteriasu. Noh, pakkanen vähän haastoi pukeutujaa (pientä sähköisyyttä ilmassa ;)), mutta aion kyllä tehdä tästä luottomekkoni.


Sitten Rakastuneeseen Rytiin. Millainen käsitys sinulla on Risto Rydistä? Omissa mielikuvissani Ryti on sekoitus kuivakkaa lakimiestä, sotavuosien vakavailmeistä maanisää, kaltoinkohdeltua sotasyyllistä sekä henkistynyttä spiritualistia.

Mieleeni on jäänyt erityisesti vuonna 2004 tehty epävirallinen äänestys suurimmasta suomalaisesta. Tuossa kisassa Risto Ryti kiri kakkoseksi heti marsalkka Mannerheimin jälkeen. Selvästi Rydillä on siis ollut paikka suomalaisten sydämissä. Häntä on pidetty sijaiskärsijänä, joka joutui laittamaan itsensä likoon pahimmalla mahdollisella hetkellä pelastaen maamme solmimalla Ribbentrop-sopimuksen. Kuittaamalla omiin nimiinsä liittolaisuuden natsi-Saksan kanssa, Ryti joutui tuomiolle Suomen muun sodanaikaisen poliittisen johdon kanssa saaden kymmenen vuoden tuomion kuritushuonetta. Kolmen vuoden päästä Paasikivi armahti entisen presidentin, mutta Ryti ei enää täysin koskaan toipunut vankeusajan rasituksista. Ryti menehtyi vuonna 1956. Hän ei enää palannut viimeisinä vuosinaan julkisuuteen.

Aika ajoin kotimaisessa julkisessa keskustelussa nousee vaatimuksia sotasyyllisten kunnianpalauttamiseksi. Näitä on kuitattu toteamalla, että kansan silmissä sotasyylliset eivät koskaan kunniaansa menettäneetkään. Toisaalta historiankirjoituksen kipupisteisiin kuuluvan jatkosotatutkimuksen piirissä on todettu sodanaikaisen poliittisen johdon toimineen hyvin aktiivisesti Saksan suuntaan, ja Suomen olleen Saksan liittolainen. Kuva Risto Rydinkin sodanaikaisista toimista ei siis ole täysin mustavalkoinen.

Rakastuneen Rydin tulokulma Risto Rydin elämään poikkeaa jonkin verran virallisista poliittisista elämänkerroista. Toki kansalliset ja kansainväliset tapahtumat luovat puitteet näytelmälle ja sen juonenkäänteille, mutta keskiössä on enemmän Rydin henkilökohtainen elämä julkisivun takana sekä hänen sisäinen maailmansa.


Jo näytelmän nimen perusteella voi olettaa Rydin elämän rakkauden, Gerda Rydin (os. Serlachiuksen), olevan olennainen osa näytelmää ja näin onkin. Gerdan kautta numeroita ja lakipykäliä luontevasti käsitellyt Ryti löysi uudenlaista syvyyttä elämäänsä, vaikkei aina vaimonsa spirituaaliharrastusta ymmärtänytkään.

Sekä Rytiä näyttelevä Jaakko Tohkanen että Gerdan roolissa oleva Tiia Ollikainen tekevät erinomaista työtä tavoittaen hienosti kummankin persoonallisuuden ulkoista habitusta unohtamatta.


Näytelmä on muutenkin mielenkiintoisesti toteutettu. Vankilassa sotasyyllisenä tuomiotaan istuva Ryti palaa takauminen kautta muistelemaan elämänsä eri vaiheita. Hänen vastaparinaan tällä matkalla on hyvin erilaista poliittista maaperää edustava vankeinhoitajar Salmi, joka haastaa Rytiä pohtimaan ja punnitsemaan vielä kertaalleen elämänsä kohokohtia ja kipupisteitä.

Päähenkilöiden ohella näytelmän viisi muuta näyttelijää, kuten hoitajatar Salmia näyttelevä Mona Lehtola, tekevät monipuolisia ja laadukkaita suorituksia rooleissaan. Mistään kovin kokeilevasta tai surrealistisesta kappaleesta ei Rakastuneessa Rydissä ole kyse. Näytelmä sisältää runsaasti takaumia ja epäsuoraa kerrontaa, mutta etenee muuten kronologisesti läpi Rydin elämän.Totesimme kollegani kanssa käsikirjoittajien tehneen huolellista taustatyötä - historialliset faktat oli tarkastettu, muttei niihin jääty kuitenkaan vellomaan. Itseäni huvitti muun muassa erittäin hauskasti esitetty 1920-luvun vähemmistöhallistusten aika - Ryti sai ja menetti kuvainnollisesti ministerin salkkuja useaan otteeseen yhden päiväkahvin aikana.

Opinpa Rakastuneen Rydin myötä jotain uuttakin tai ainakin tietyt palaset yleissivystyksessä loksahtelivat paremmin paikoilleen: Esimerkiksi tiedän kyllä, että Kyösti Kallio oli kotoisin Nivalasta ja Svinhufvudilla oli yhteyksiä Luumäelle. Sen sijaan Rydin satakuntalaisuus ollut minulle vuosien saatossa täysin valjennut (vaikka se hänen persoonaansa vasten näin jälkikäteen peilattuna tuntuukin hyvin loogiselta).

Myös Rydin yhteys kuuluisaan Alfred Kordeliniin toi uusia ahaa-elämyksiä, lähinnä Kordelinista. Knoppitieteilijänä tiesin itse asiassa, että Rydit olivat olleet Mommilassa, kun kyseisen kartanon omistaja murhattiin sisällissodan aattona. En kuitenkaan tajunnut, että kyseessä oli sama kuuluisa mesenaatti Kordelin, joka on antanut nimensä kuuluisalle suomalaiselle kulttuurirahastolle. Liikemies Kordelin oli itseoppinut kauppias, joka rikastui sijoittamalla teollisuuteen. Risto Ryti toimi hänen lainopillisena neuvonantajanaan ja molemmat miehet olivat tosiaan Rauman suunnalta kotoisin. Vain vuosi ennen kuolemaansa vaatimattomasti elänyt Kordelin rakennutti Naantalin kultarannan, joka nykyään toimii tasavallan presidentin kesäasuntona.


Rakastuneessa Rydissä Kordelinin roolissa nähdään Pertti Koivula. Kordelin sai hänen käsisissään hersyvän humoristisen, mutta päämäärätietoisen liikemiehen muodon. Erityismaininta täytyy antaa Koivulan laululle. Yhtä samettista miesääntä en olekaan vähään aikaan kuullut!

Kautta linjan näytelmän musiikkiesitykset olivat hyviä. Näytelmän musiikista vastasi liveorkesteri tuoden sopivan hämyistä tunnelmaa. Kappaleet olivat selvästi vuosisadan alkupuolelta, mutta hieman mietimme seuralaiseni kanssa, vallitsiko orkesterin esittämä Dallape-soitanta 1910-luvulta aina 1940-luvun sotavuosiin asti? Sotavuosina orkesterin soittama musiikki muuttui Äänisen aaltojen ja muiden aikakautta kuvaavien kappaleiden myötä. Myöskään yleisöä ei unohdettu - näytelmään oli saatu ujutettua sopivalle hetkelle myös yhteislaulua Satakunnan Laulun muodossa!

Kaiken kaikkiaan Rakastunut Ryti täytti odotukseni sopivan sivistävästä, romanttisesta ja viihdyttävästä teatteriesityksestä. Vaikka kyseessä olikin yli kolmetuntinen esitys (toki väliajalla), oikein ahmin esitystä! Toivon todella, että näytelmä lähtee kiertämään Rauman jälkeen myös Suomen muihin teattereihin. Rakastunut Ryti sisältää varmasti poikkeuksellisen tunnelatauksen satakuntalaisille (mikä erinomainen valinta tämä näytelmä olikaan Rauman teatterilta Suomi 100-vuotta varten), mutta hyvin saatoin samaistua satakunnan sankarin vaiheisiin tällaisena lähes turkulaistuneena keskisuomalaisena.

Rakastuneen Rydin esitykset jatkuvat aina huhtikuun puoleen väliin asti. Ehtisitkö sinä vielä tänä keväänä varata kulttuurireissun Raumalle?

Lämmin kiitos vielä Rauman kaupunginteatterille mahtavasta kulttuurielämyksestä ja oikein mukavaa viikonjatkoa kaikille! 

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos Tilda.
T. Outi

Minna kirjoitti...

Pitäisi käydä kyllä useammin teatterissa itsekin! Jotenkin se vaihtoehto aina unohtuu, vaikka täällä Helsingissä menisi vaikka mitä :)

Karoliina Kazi kirjoitti...

Olipas mukavaa lukea sinun kauniisti kirjoitettua tekstiä Rakastunut Ryti näytelmästä, vaikuttaa erittäin hyvältä kokoonpanolta!

Marjo kirjoitti...

Rakastunut Ryti näytelmä on kiinnostanut minua sekä aiheensa että historia aspektin takia. Ryti joutui käymään läpi sota-ajat, sotasyyllisyyden harteilleen ottamisen ja kuritushuoneenkin. Mutta kaiken takana oli kuitenkin yksilö, mies nimeltään Risto Ryti ja tuohon puoleen haluaisin myös tutustua. Kiitos hyvästä esittelystä.

Johanna Alsila kirjoitti...

Rakastunut Ryti on upea näytelmä. Itse tykkään historiasta ja teatteria rakastan. Olen nyt nähnyt tämän näytelmän 4 kertaa ja viimeiseen esitykseen on jo lippu varattu.

ELLI kirjoitti...

Oi kun kuulostaa mielenkiintoiselta näytelmältä! Mä tykkään tosi paljon teattereista ja vastaavista, mutta niissä tulee käytyä ihan liian harvoin. Ehkä tänä vuonna voisin koittaa ryhdistäytya sen suhteen! :)

Turun Tilda kirjoitti...

Outi: Kiitos itsellesi <3

Minna: Teatteri tuntuu usein hankalammalta vaihtoehdolta kuin leffa, mutta hyvä teatteriesitys jättää kyllä pysyvämmän muiston sisimpään kuin useimmat elokuvat...

Karoliina Kazi: Voi kiitos kauniista sanoistasi! Esitys oli oikeasti todella hyvä.

Marjo: Juuri mainitsemiesi pointtien takia esitys oli kiinnostava. Vaikka Ryti hahmona voi ensi alkuun tuntua hieman harmaalta, häntä ympäröinyt aika, tuttavat ja kiinnostuksen kohteet tekevät kokonaisuudesta erittäin mielenkiintoisen!

Johanan Alsila: Nyt ei voi sanoa kuin wau! Taidat olla tosi fani ;)

ELLI: Ehdottomasti, näin täytyy tehdä itskin. Turussakin menossa on vaikka mitä :) Kiitos kommentista!